Tauon jälkeen

No niin, blogi on ollut vailla päivityksiä yli kaksi kuukautta – pahoitteluni tästä venähtäneestä tauosta. Koetan nyt vahinkoa paikatakseni, hieman tiivistäen, käydä läpi tapahtunutta.

Päällimmäinen syy pitkään taukoon on pitkä kevätloma, ”Spring break”, joka alkoi 28.3. ja päättyi virallisesti 14.4. Suurella osalla opiskelijoista todellinen tauko on kuitenkin huomattavasti pitempi, sillä luentoja tai seminaareja ei tauon alkamisen jälkeen ole – toisin sanoen loma loppuu vasta, kun tentit alkavat. Koska kurssit taas ovat todella suuria, on tenttejä yleensä vain kolme ja ensimmäinenkin koe voi olla vasta varsin myöhään. Esimerkiksi oma taukoni oli todellisuudessa huomattavan pitkä, se kesti toukokuun puoleenväliin asti.

Pitkästä tauosta johtuen päätin viettää aikaa kotimaassa – lentokustannuksia miettiessä pitkästä tauosta saatava hyöty painoi vaakakupissa melkoisesti. Oli mukavaa saada vihdoin syödä ruisleipää (vaikka Glasgow’ssa vieraillut kaverini toikin paketin hätäavuksi, kiitos Matti) ja salmiakkia, jota en olisi uskonut ikävöiväni, päästä haistelemaan pihkaista mäntymetsää ja morjestamaan tuttuja niin koto-, kuin opiskelukaupungissa. Niin, ja hienoa oli myös päästä kirveen varteen – keväiset halkotyöt odottivat sopivasti mökillä! Kaikkea tuota, mitä pitää arkisena ja joskus tylsänä sen toistuessa päivästä toiseen, oppii kaipaamaan ja jopa ikävöimään, kun sitä ilman joutuu olemaan kuukausien ajan.

Tätä kirjoittaessani olen jo aloittanut lähtövalmistelut: kämpän siivoilua, pankkitilin sulkemista ja viimeistenkin dokumenttien hankkimista yliopistolta (onneksi täkäläisiin menettelyihin on jo tottunut eikä enää ole sellaista sähläämistä kuin tullessa) sekä niiden asioiden tekemistä, joiden tekemättä jättämistä katuisi jälkeenpäin, hengessä ”miksen tehnyt sitä kun olin siellä?” Näistä tempuista yksi, vierailu viskinharrastajan pyhällä saarella Islaylla, saa seuraavassa oman lukunsa.

Skotlanti ja Glasgow ovat poissa ollessani puhjenneet kukkaan oikein kaksin käsin; maan puutarhakulttuuria leimaavan alppiruusun värit ovat esillä kaikkialla. Sadettakin on paljon vähemmä verrattuna tammikuuhun, jolloin sateettomia päiviä oli tuskin lainkaan. On tässäkin maassa sitten ilmeisesti jonkinlainen ”kesä”.